SKP ­toisenlaista politiikkaa

Seminaari Joensuussa kokosi keskustelevaa väkeä kansankahvila Soroppiin sunnuntaina

10.4.2016. Vasemmisto ­EU ja euro puheenvuoronsa alussa SKP:n puheenjohtaja J­P

Väisänen näytti kuvia Pariisin Nuit Dubui ”Yökapina” ­liikkeestä. Se kokoontuu päivittäin

Tasavallanaukiolla klo 18 ja keskustelee vilkkaasti politiikan vaihtoehdoista. Liike on leviämässä

muihinkin maihin Belgiaan, Saksaan, Espanjaan.

Väisänen esitteli Euroopan vasemmiston vaihtoehtoa EU ­politiikalle. Tavoitteena on itsenäisten

valtioiden ja solidaaristen kansalaisten toteuttama muutos koko Euroopassa. On irtaannuttava

kurjistamispolitiikasta ja luotava uusi kehityksen malli. Kansallinen itsemäärääminen on

vapautettava pankkien vallan alta, toteutettava rauha ja turvallisuus ja vapauduttava Natosta. On

luotava rasismista vapaa avoin ja solidaarinen Eurooppa.

Väisänen kävi läpi myös Varoufakisin Diem 25 ja Euroopan vasemmiston piirissä syntyneen B ­

suunnitelman, sekä oikeiston piirissä syntyneen A ­suunnitelman ja Paavo Väyrysen suunnitelman.

Hän viittasi myös EU:n viiden johtajan liittovaltiosuunnitelmaan.

­ Vaatimus eurosta irtaantumisesta ei riitä, se on oikeiston retoriikkaa. Vasemmisto tarvitsee

politiikassa luokkaperspektiivin. SKP on liittovaltiota vastaan, tavoitteena on EU ­sopimusten

purkaminen, toisenlainen Eurooppa, työväen Eurooppa.

­ Siihen voidaan päästä kansalaisten, ay­liikkeiden, kansalaisliikkeiden toiminnalla. Kamppailu

lähidemokratiasta voi olla alkuna uudelle poliittiselle järjestelmälle, jossa on uudenlaiset

taloudelliset ja sosiaaliset suhteet.

Kommenttipuheenvuoroja

Avustaja Tommi Heino (sdp) totesi kommenttipuheenvuorossaan, ettei EU ole onnistunut

tavoitteissaan, vaan markkinavetoisuus on edennyt hyvinvointivaltion kustannuksella.

Sosiaalidemokraatit pyrkivät EU:ssa demokraattisten rakenteiden vahvistamiseen ja parlamentin

vallan lisäämiseen ja lisää eurooppalaisuutta.

­ Oikeisto ajaa kurjistamispolitiikkaa, sosiaalidemokraatit parempaa politiikkaa.

Massatyöttömyyden vähentämiseksi tarvitaan elvytystä, se yhdistää erilaisia vasemmiston voimia

Euroopassa, Heino painotti.

Kaupunginvaltuutettu Marko Haakanan (vas) mukaan EU ja euro vaatisivat suuren

korjausliikkeen. Nyt finanssikapitalismi jyrää, ympäristökriisi tuhoaa yhteiskuntia.

­ Tarvitaan yhteinen liike, vaikka DIEM 25 ihmisten ja hyvinvointivaltion puolesta. Eurooppaan

tarvitaan yhteistyötä kilpailun sijaan. Velkaantuminen vie valtioiden sisällä leikkauspolitiikkaan.

Vasemmiston voiman kasvattaminen on välttämätöntä ongelmien ratkaisemiseksi.

­ Yllättävän ajankohtaista on tutustua Pentti Haanpään ajatuksiin, Haakana lopetti.

Lehtori Jouko Jokisalo Itä­Suomem yliopistolta totesi kommentissaan, että vaatimukset EU­

sopimusten purkamisesta ja työväen Euroopasta ovat hyviä. Mutta missä ovat voimat niiden

toteuttamiseksi?

­ Itävallassa oikeistoradikaalit ovat suurin puolue, Ranskassa ja Saksassa äärioikeisto nousee.

Saksan osavaltiovaaleissa demareiden kannatus puolittui, oikeistoradikaalit saivat viisin jopa

kymmenkertaisen kannatuksen kuin vasemmistopuolue Linke.

­ Saksassa on ollut jatkuva rasistien mobilisaatio kaduilla, kaksi mielenosoitusta keskimäärin joka

viikko. Äärioikeisto vaatii suoraa kansanvaltaa, eurosta eroon ja EU:sta itsenäisten kansakuntien

liittoa.

­ Suomessa vasemmisto on vajonnut pelkäksi vaalipuolueeksi. Missä ovat muutosvoimat, Jokisalo

kyseli.

Kuinka politiikan käytäntö ja suunta muuttuu? Mitä SKP tarjoaa keskusteluun?

Opiskelija­aktiivi Toni Kallioinen totesi puheenvuorossaan, että porvarillinen hegemonia on

murrettava. Siinä tarkoituksessa on otettava omat termit käyttöön. On alettava puhua marxilaisesti,

käsite työväenluokka käyttöön.

­ Keskustelussa demokratiasta on päästävä määrittämään mistä päätetään. Tarvitaan demokratiaa

ihmisille.

­ Muutos tapahtuu joukkoliikkeiden avulla. Liikkeelle on sovittava yhteiset tavoitteet. On sovittava

myös keiden kanssa ei olla yhteistyössä, rasistit on eristettävä. Siten joukkoliike voi edetä ja saada

lisää kannatusta.

­ Joukkoliikkeellä voidaan osoittaa, ettemme hyväksy harjoitettua politiikkaa. Ay­liikettä voidaan

radikalisoida siihen osallistumalla, saada esimerkiksi poliittisia lakkoja aikaan.

­ Politiikan suunnan muuttamiseksi tarvitaan koko ajan julkista toimintaa, Kallioinen vakuutti.

Kommentti

Kansalaisaktiivi Jussi Leinonen kertoi oman kommenttinsa aluksi kiinnostuneensa uudelleen

politiikasta tultuaan Joukkovoimaan mukaan. Hänen mukaansa Joukkovoimassa on jotain

työväenliikkeen alkujuurista.

Leinonen kyseli, mihin porvarillinen hegemonia perustuu. Mistä johtuu, ettei vielä ole suurta

liikettä? Hänen mukaansa tavalliset ay­liikkeen jäsenet on saatu uskomaan, että leikkauspolitiikka

on välttämätöntä.

­ Rasismin vastustamiseksi ei arvoliberalismi riitä, tarvitaan vasemmistolainen vaihtoehto.

Veroparatiisien lopettamisen ja pääomaveron korottamisen vaatiminen ei riitä. Arkitajunnassa

näyttää, että olemme riippuvaisin sijoittajista ja kapitalistienkin toiminta, riisto on oikeutettua.

­ Ay­liikkeen muutos nousee alhaalta päin. Marx totesi, että ”kapitalismi perustuu työläisten

kilpailuun”. Nollatuntisopimukset lisäävät kilpailua. Sen vuoksi Vakiduunin kampanja on hyvä,

koska se on lisäännyt myös yhteistyötä eri liittojen välillä ruohonjuuritasolla.

­ Sitäkin olen miettinyt, onko oikeistopolitiikan kiristyminen merkki järjestelmän kriisiytymisestä.

Politiikan suunnan muutos vaatii väestön valtaenemmistön heräämistä, ihmisten omaa toimintaa,

Leinonen painotti.

Raportin kokosi Hannu Ketoharju